Tiimityöskentelyä käytännössä

Tiimityöskentelyn perusidea on ajaton. Kautta aikojen ovat ihmiset yhdistäneet voimansa ja tehneet yhteistyötä. Suomessa tiimityöstä tuli muoti-ilmiö 1990 -luvulla. Työryhmistä tehtiin tiimejä ja uusia perustettiin. Idea oli hyvä, mutta yksipuolinen käskevä toteutustapa synnytti paljon epäonnistumisia. Tiimityö ei ole itsetarkoitus kuten aikanaan kuviteltiin. Se on keino käyttää yrityksen ja organisaation resursseja järkevämmin tuloksen tekemiseen siten, että prosessit toimivat kerralla oikein ja henkilöstökin voi hyvin.

Vähitellen opittiin kuitenkin tekemään oikein. Ensin johto määritteli tiimin tarkoituksen ja vastuualueen. Sen jälkeen tiimi teki johdolle tarkemman ehdotuksen tiimin tavoitteista ja avaintehtävistä. Kun niistä ja tiimin tarkoituksesta oltiin samaa mieltä, ryhtyi tiimi suunnittelemaan oman toimintatapansa yrityksen / organisaation pelisääntöjen (arvojen) puitteissa.

Samassa yhteydessä mietittiin myös tiimin rakenne: tekevätkö kaikki samoja töitä ja onko se töiden, ajankäytön ja kehittymisen kannalta järkevää. Jos tiimissä tarvittiin paljon erikoisosaamista ja sen hankkiminen vie paljon aikaa, on ehkä viisaampaa määritellä jokaiselle vastuualue ja varahenkilö. Sitten koordinoidaan kokonaisuus ja sovitaan mitkä tehtävät tiimi tekee yhdessä ja mistä tehtävistä jäsen tai työpari vastaa erikseen.

Palvelu- ja tuotantotiimeissä tarvitaan usein tiiminvetäjä, joka koordinoi työt yhdessä tiimin kanssa, junailee tiimipalaverit, tiedonkulut ja yhteydenpidot muualle. Näissä tilanteissa täysin itseohjautuva ja esihenkilötön tiimi, jossa jäsenet voivat vapaasti valita omat tehtävänsä, ei toimi tiimin tehtävän kannalta järkevästi.

It-alalla ja asiantuntijaorganisaatioissa tiimityöskentely voidaan jopa viedä niin pitkälle, että tiiminvetäjiä ja esihenkilöitä ei enää tarvita. Tässä vaihtoehdossa vastuullisuus ja luottamus ovat äärimmäisen tärkeitä, mutta riskit myös suuria. Löytyykö kaikista jäsenistä niin paljon vastuullisuutta ja nöyryyttä, että tiimin tehtävä koetaan tärkeämmäksi kuin oman tarpeet. Täysin itseohjautuvassa tiimissä alku on yleensä innostavaa ja kaikki puhaltavat yhteen hiileen. Mutta on paljon tapauksia, joissa jonkin ajan kuluttua egot nostavat päätään ja tiimiin syntyy eriarvoisuutta.

Oikein rakennetussa tiimityössä toteutuu sekä kurinalainen tuloksen tekeminen että työn ja menetelmien kehittäminen. Jälkimmäisen seurauksena osaaminen lisääntyy. Tarvitaan kahta johtamisen ja itseohjautuvuuden työkulttuuria. 1. Tavoitteellinen ja kurinalainen työskentely, joka varmistaa, että työt tehdään kannattavasti ja tehokkaasti kuten on sovittu. 2. Vapaa ja innovoiva työskentely, joka tuottaa ideoita ja uusia ratkaisuja nykypäivän muutosten hallintaan. 

Tiimityön lisäarvo: Jos sinulla ja minulla on yksi euro, ja annamme ne toisillemme, on molemmilla edelleen yksi euro. Mutta jos kummallakin on yksi idea ja annamme ne toisillemme, on molemmilla kaksi ideaa. 

SISÄLLYSLUETTELO

1                    Johdanto

2                    Tiimityöskentelyn tuloksia

2.1                 Tiimityö tuotannossa

2.2                 Epäonnistunut ja onnistunut tiimiorganisaatio

2.3                 Logistiikkatiimi

2.4                 Tiimiajattelua päiväkodissa

2.5                 Tiimi hoitotyössä

2.6                 Rakennustyömaasta tiimi

2.7                 Tiimityöhön siirtyminen käskemällä

2.8                 Tuloksia hiljaisella tiedolla

2.9                 Tiimityö ja kunnan johtaminen

2.10               Tiimityö sota-aluksessa

2.11               Johtamisen teoriat

3                    Mikä tiimi on?

3.1                 Organisaatio ja ihmiset

3.2                 Motivaatio ja ihmissuhteet

3.3                 Tarpeet

3.4                 Arvot

3.5                 Siirtyminen tiimityöhön

3.6                 Eri tiimit

3.7                 Tiimien tehtävät ja vastuualueet

3.8                 Virtuaalitiimi ja etäjohtaminen

3.9                 Projektityöskentely

4                    Tiimityön lisääminen

4.1                 Töiden vaihtaminen

4.2                 Työn laaja-alaistaminen

4.3                 Mielekkäiden työkokonaisuuksien rakentaminen

4.4                 Vapauksien antaminen

4.5                 Kokeilemisen ja kehittämisen salliminen

4.6                 Tiimin itsenäisyyden ja päätäntävallan lisääminen

5.                   Tarkoitus, tavoite, suunnitelma

5.1                 Pelisäännöt

5.2                 Toiminnan laatu

5.3                 Asiantuntijaorganisaatiot

5.4                 Mittarit

6                    Kuka on asiakas 

 7                    Tiimin me-henki

7.1                 Vastuu

7.2                 Tiimin tehtävä vai jäsenen tarpeet?

7.3                 Hankala tiimin jäsen

7.4                 Milloin puututaan vaikeaan tilanteeseen?

7.5                 Ilmapiiri  ja ihmissuhteet 

7.6                 Etätyö ja yksinäisyys

8                    Osaaminen

9                    Johtaminen tiimiorganisaatiossa

9.1                 Muutoksen syvyys

9.2                 Ensimmäisen kerran tiiminvetäjänä

9.3                 Mielikuvat ohjaavat toimintaa

9.4                 Viestinnän ihanuus ja kurjuus

10                  Tiimipalaverit

10.1               Yhtenäinen käytäntö on tarpeen

10.2               Asialista

10.3               Käsiteltävien asioiden vakiolista

10.4               Palaverit tarpeen mukaan

11                  Yhteenveto

12                  Tiimisopimus ja muita ohjeita

13                  Lopuksi: muuttuva työelämä